Mikä on varjopankki?

Johdanto

Varjopankit ovat finanssimaailman osa, joka toimii perinteisten pankkien rinnalla, mutta eroaa niistä monin tavoin. Nimitys "varjopankki" viittaakin toimintaan, joka muistuttaa pankkitoimintaa, mutta ei ole säänneltyä tai valvottua aivan samalla tavalla kuin perinteiset pankit. Varjopankit toimivat usein monimutkaisten rakenteiden ja instrumenttien avulla, jotka voivat sisältää sijoitusrahastoja, sijoitusyhtiöitä, hedge-rahastoja ja monia muita vastaavia kohteita.

Varjopankkien synty ja historia

Varjopankkeja on ollut olemassa jo vuosikymmenien ajan, mutta niiden merkitys kasvoi huomattavasti 2000-luvun alussa. Suurimpia syitä niiden kasvuun tuohon aikaan olivat rahoitusinnovaatiot ja uudet sijoitusstrategiat. Esimerkiksi kiinteistösijoitusrahastot (REIT) ja kiinteistösijoittaminen ylipäätään kasvoivat voimakkaasti tuolloin.

Kuitenkin varjopankkien historia juontaa juurensa jo 1900-luvulle. Niiden kehitys oli silloin sidoksissa sääntelymuutoksiin ja talouden kehitykseen. Esimerkiksi 1930-luvun laman jälkeen sääntelyä tiukennettiin huomattavasti, mikä johti pankkitoiminnan kasvuun ja samalla epävirallisen varjopankkitoiminnan vähenemiseen.

Varjopankkien toiminta ja rakenne

Varjopankit eroavat perinteisistä pankeista monin eri tavoin. Niiden toiminta perustuu usein monimutkaisiin ja rakenteisiin sijoitusinstrumentteihin. Alla on listattuna joitakin yleisimpiä ja tunnetuimpia varjopankkitoiminnan piirteitä:

• Sijoitusrahastot: Varjopankkien toimintaan liittyy usein sijoitusrahastoja, jotka voivat olla suljettuja tai avoimia. Nämä rahastot keräävät sijoittajilta varoja ja sijoittavat ne erilaisiin kohteisiin, kuten kiinteistöihin, osakkeisiin tai velkakirjoihin.
• Velkakirjarahoitus: Varjopankit voivat myös käyttää velkakirjarahoitusta saadakseen pääomaa. Ne voivat laskea liikkeelle erilaisia velkakirjoja ja käyttää niitä sijoituskohteidensa rahoittamiseen.
• Yksityinen pääomasijoittaminen: Monet varjopankit ovat aktiivisia yksityisen pääomasijoittamisen alalla. Ne sijoittavat riskipitoisempiin kohteisiin, kuten aloittavien yritysten osakkeisiin.
• Johdannaiset: Varjopankit voivat käyttää johdannaisia, kuten optioita ja futuureja, riskienhallintaan ja sijoitusten suojaamiseen.

Varjopankkien rooli finanssijärjestelmässä

Varjopankkien rooli finanssijärjestelmässä on erittäin monimutkainen ja monitahoinen. Seuraavassa listassa löytyy yleisimpiä rooleja, joissa varjopankit toimivat.

Varjopankit tarjoavat useita palveluita ja toimivat eri rooleissa:

• Rahoitusvälittäjät: Varjopankit toimivat rahoitusvälittäjinä, jotka kanavoivat säästöjä sijoittajilta yrityksille ja muille talouden toimijoille.
• Riskinotto: Ne ottavat riskiä monilla eri tavoilla, kuten sijoittamalla korkean tuoton instrumentteihin tai rahoittamalla projekteja, joita perinteiset pankit eivät ehkä uskalla rahoittaa.
• Arvopapereiden luominen: Varjopankit luovat usein monimutkaisia arvopapereita, jotka voivat sisältää esimerkiksi kiinteistöjen velkakirjoja tai osakkeisiin perustuvia arvopapereita.
• Sijoitusten hallinta: Ne tarjoavat sijoitus- ja varainhoitopalveluita, jotka voivat kattaa laajan valikoiman sijoitusstrategioita.

Varjopankkien haasteet ja riskit

Vaikka varjopankkien toiminta voi tuoda monia etuja talousjärjestelmälle, siihen liittyy myös riskejä ja haasteita.

Varjopankkien toimintaan liittyviä haasteita ja riskejä voivat olla esimerkiksi:

• Vähäinen sääntely: Varjopankkitoiminta on usein selvästi vähemmän säänneltyä ja valvottua kuin perinteisten pankkien valvonta ja sääntely, mikä voi johtaa hieman suurempaan riskiin ja epävakaisuuteen.
• Markkinahäiriöt: Varjopankit voivat olla alttiita markkinahäiriöille, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti niiden sijoituksiin ja kannattavuuteen.
• Liiallinen velkaantuminen: Joissain tapauksissa varjopankit voivat myös käyttää liikaa velkavipua, mikä lisää luonnollisesti riskiä ja voi johtaa suuriin tappioihin.
• Systemaattinen riski: Koska varjopankit ovat osa finanssijärjestelmää, niiden kautta voi syntyä myös systemaattisia riskejä, jotka vaikuttavat laajemmin talouteen.

Varjopankit Suomessa ja maailmanlaajuisesti

Suomessa varjopankit eivät ole lähellekään niin näkyvästi esillä kuin suuret perinteiset pankit, jotka kaikki tuntevat. Kuitenkin nekin toimivat merkittävänä osana maan finanssijärjestelmää. Suomessa on useita sijoitusrahastoja ja sijoitusyhtiöitä, jotka voivat rinnastua varjopankkeihin niiden monimuotoisen toiminnan ja rahoitusinstrumenttien kautta.

Globaalisti varjopankkitoiminta on taas selvästi laajempaa ja monimuotoisempaa. Esimerkiksi suuret sijoituspankit voivat harjoittaa varjopankkitoimintaa eri puolilla maailmaa erilaisten entiteettien kautta. Tämä monimutkainen verkosto voi tehdä valvonnasta haasteellista ja lisätä riskiä.

Sääntelyn muutokset ja varjopankkitoiminnan valvonta

Finanssikriisin jälkeen monissa maissa alettiin kiinnittää enemmän huomiota varjopankkitoiminnan sääntelyyn ja valvontaan. Tämä johti useisiin sääntelyuudistuksiin, joilla pyrittiin lisäämään läpinäkyvyyttä ja vähentämään riskejä. Esimerkiksi Dodd-Frank-laki Yhdysvalloissa sisälsi säännöksiä, jotka koskivat myös varjopankkeja.

Suomessa Finanssivalvonta ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) ovat vastuussa rahoitusmarkkinoiden valvonnasta, ja ne seuraavat myös varjopankkitoimintaa tarkasti. Tavoitteena on varmistaa, että varjopankit noudattavat aina asianmukaista sääntelyä ja että rahoitusmarkkinat ovat vakaita ja turvallisia.

Johtopäätökset

Varjopankit ovat hyödyllinen osa modernia finanssimaailmaa, ja niiden rooli on merkittävä sekä Suomessa että kansainvälisesti. Vaikka ne voivat tarjota monia mahdollisuuksia sijoittajille ja yrityksille, niihin liittyy myös toki riskejä, jotka voivat vaikuttaa laajemminkin talouteen. Sääntelyn ja valvonnan merkitys on korostunut finanssikriisin jälkeen, ja tavoitteena on varmistaa, että varjopankit toimivat turvallisesti ja läpinäkyvästi.

On tärkeää, että sijoittajat ja yritykset ymmärtävät varjopankkitoiminnan perusteet ja riskit, ja että he seuraavat sääntelymuutoksia ja valvontakehitystä. Näin voidaan varmistaa, että talousjärjestelmä on vakaampi ja kestävämpi tulevaisuudessa.