Yrityksen nettovarallisuus

Käytännössä nettovarallisuus nousee tärkeäksi konseptiksi siinä vaiheessa, kun on aika nostaa osinkoja yrityksestä. Tärkeän tästä tekee sen, kuinka paljon osinkoja voit nostaa alhaisemmalla verotuksella, ja kuinka paljon osinkoja voit nostaa ilman ylimääräisiä veroja. Yrityksen nettovarallisuuden määrä voi olla merkittävä tekijä myös siinä, kuinka helposti voit saada yritysrahoitusta tarpeen vaatiessa.

Tutustu yrityksen nettovarallisuuteen ja opi, kuinka nettovarallisuus vaikuttaa yrityksesi toimintaan sekä loppupeleissä omaan varallisuuteesi. Jo heti alkuun on hyvä ymmärtää, että nettovarallisuus on pääasiallisesti verotukseen liittyvä termi.

Varat ja velat vaikuttavat yrityksen nettovarallisuuteen

Yrityksen nettovarallisuuteen vaikuttavat yrityksen varat sekä yrityksen velat. Tätä kutsutaan myös nimellä elinkeinotoiminnan varat. Näihin lasketaan mukaan vain ne varat, jotka ovat itse yrityksen käytössä. Esimerkiksi henkilökohtaisia veroja ja velkoja ei lasketa mukaan, kun määritellään yrityksen nettovarallisuutta.

Varoihin voidaan laskea mukaan esimerkiksi varastossa olevat tuotteet, yrityksen oma liiketila, muu kalusto ja koneisto, muut liiketilat, osakkeet, sekä saamiset ja käteisvarannot. Pankkitalletuksia ei kuitenkaan lasketa mukaan, johtuen siitä, että niitä verotetaan eri tavalla. Omaisuus voi olla vain osittain yrityksen omistuksessa, jolloin sen arvo lasketaan mukaan vastaavasti.

Yrityksen nettovarallisuuden ollessa kyseessä, lasketaan mukaan vain yrityksen omat velat. Vaikka olisit yksityisyrittäjä, ei mukaan lasketa sinun henkilökohtaisia velkojasi. Mukaan ei myöskään lasketa verovelkoja. Mikäli velat ylittävät varallisuuden, ei nettovarallisuutta ole, ja kaikki mahdolliset tulot verotetaan ansiotulona.

Kuinka yrityksen nettovarallisuus lasketaan?

Yrityksen nettovarallisuudessa aloitetaan yrityksen omaisuudesta. Laske yhteen yrityksen omaisuuden arvo. Tähän kategoriaan kuuluvat kaikki yrityksen kalusto, tarvikkeet, myytävät, osakkeet, sekä kiinteistöt. Jos mukana on esimerkiksi kiinteistöjä, joista yritys omistaa esimerkiksi puolet, lasketaan mukaan puolet arvosta mukaan yrityksen nettovarallisuuteen. Mukaan lasketaan myös käteinen sekä saamiset.

Kun summa on tiedossa, laske yhteen kaikki yrityksen velat. Kun summat ovat tiedossasi, poista velkojen summa yrityksen omaisuudesta, ja tiedossasi on yrityksen nettovarallisuus. Tätä lukua voidaan käyttää osinkoja nostaessa. Huomaathan, että joissain tilanteissa sinun kannattaa hakea esimerkiksi yrityksen yhdistelyvelkoja. Vaikka tämä ei automaattisesti poista velkoja, saattaa se vaikuttaa positiivisesti ensi vuoden nettovarallisuuteen. Asiaa kannattaa aina tarkastella pitkällä aikavälillä.

Yrityksen nettovarallisuus ja yritysverotus

Mihin nettovarallisuutta sitten käytetään? Miksi sinun tulisi tietää asiasta mitään? Yksinkertaisesti sen takia, että oikeanlaisella nettovarallisuudella yrityksen, sekä sinun, tarvitsee maksaa vähemmän veroja nostetuista tuloista.

Kun kyseessä on osakeyhtiö, osakkeiden omistajat voivat nostaa nostaa osinkoja yrityksestä huojennetuilla veroilla. Huojenettua osinkoa maksetaan 8% osakkeen matemaattisesta arvosta. Mitoittamalla yrityksen nettovarallisuuden oikein, voivat osakkeenomistajat siis nostaa osinkoja pienemmällä veroasteella kuin mitä muuten olisi mahdollista.

Asiaa tarkemmin tutkittaessa pitää kuitenkin ymmärtää suomalaisen yhtiön veroasetelma laajemmin. Tarkastellaan siis sitä seuraavaksi.

Yritystulo, ansiotulo ja pääomatulo

Yritystulo tarkoittaa yrityksen tuottamaa tulosta, sen jälkeen kun siitä on vähennetty tilikauden kulut, sekä mahdolliset muut vähennykset kuten edellisten vuosien tappiot. Tämä määritelmä koskee toiminimiyrittäjiä, ja eri yhtiömuodoilla onkin huomattavasti erilaiset verorakkenelmat.

Riippumatta siitä miten yritystulo määritellään, miten yhtiö on rakennettu, tai mitä verotusmuotoja on käytössä, jaetaan tulot kahteen päälajiin: ansiotulo ja pääomatulo. Ansiotulo tarkoittaa käytännössä työstä saatavaa palkkaa. Näitä verotetaan progressiivisen asteikon mukaisesti, mikä tarkoittaa sitä, että tulojen noustessa nousee myös niistä vietävät verot.

Pääomatulo on niin sanotusti varallisuudesta saatava tulo. Esimerkiksi osakkeista saatava tulo on pääomatuloa. Samoin kuin vuokratulo, jaettava yritystulo, korkotulot, ja niin edespäin. Käytännössä kaikki varallisuus, jota kertyy itse varallisuudesta, verotetaan pääomatulona.

Yritysmuoto ja verotus

Yritysmuodosta riippumatta ensimmäinen määriteltävä asia on yritystulo, tai yrityksen tulos. Tämä on kaiken yritysverotuksen perusta. Jos kyseessä on toiminimi, verotetaan yritystuloa osittain pääomatulona ja osittain ansiotulona. Pääomatulon määräksi lasketaan 20% yrityksen viime vuoden nettovarallisuudesta. Loput yritystulot verotetaan yrittäjältä ansitoluoina.

Pääomatuloa verotetaan 30 prosenttia 30 000 euroon asti ja 34 prosenttia tämän ylittävältä summalta. Käytännössä ansiotulo on samassa veroluokassa, mikäli tulot ovat alle 50 000 euroa vuodessa.

Mikäli kyseessä on osakeyhtiö tai osuuskunta verotuksen maksaa ensin itse yhtiö. Tätä veroa maksetaan tuloksesta, joka puolestaan lasketaan samaan tyylin kuin yrityksen nettovarallisuus. Ynnää mukaan kaikki yhtiön veronalaiset tulot, ja vähennä niistä kaikki vähennyskelpoiset menot, kuten palkat tai tuotteiden tuottamat kustannukset. Tästä maksetaan yhteisöveron mukaista veroa, joka on tällä hetkellä 20%.

Työntekijät, vaikka olisivat osakkeenomistajia, maksavat tuloveron mukaista veroa saamastaan palkasta. Nämä palkat voidaan laskea kuluiksi vähennyskelpoisissa menoissa. Toiminimeen verrattuna suurin ero on siis se, että yrityksestä voidaan nostaa osinkoja. Tässä on kuitenkin eroja, riippuen esimerkiksi siitä, onko kyseessä listattu pörssiyhtiö, vai listaamaton osakeyhtiö. Osa näistä osingoista voi olla verottomia, osasta maksetaan huojennettua veroa, ja osaa verotetaan pääomaverona.

Osinkojen jakaminen ja matalampi veroaste

Osingoilla maksetaan yrityksen tuottamaa voittoa osakkeenomistajille. Osakkeenomistajat maksavat veroa saamastaan osingosta henkilökohtaisessa verotuksessaan. Tällöin on mahdollista kotiuttaa varoja huomattavasti alhaisemmalla veroprosentilla, kun jos osakkeenomistajat, eli yhtiön omistajat, nostaisivat voitot palkkoina. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa jokaisessa tapauksessa, eikä esimerkiksi sovellu samalla tavalla pörssiin listautuneiden yritysten kuin listaamattomien yritysten voittojen jaolle.

Keskeinen tekijä asian määrittämisessä on yhtiön nettovarallisuuden määrittäminen, johon puolestaan liittyy oleellisesti yhtiön osakkeen matemaattinen arvo. Totta kai asiaan liitty paljon muutakin mietittävää, joka onkin useimmiten kirjanpitäjän osaamiseen alaa. Yrityksen omistajana, tai toiminimen omistajana, sinun on kuitenkin tärkeää ymmärtää asian perustat. Asia kun on käytännössä selvää rahaa taskuusi, silloin kun teet asiat oikein.

Matemaattinen arvo

Kun yritykselle on laskettu nettovarallisuus, ja se on todettu sen verran suureksi, että se on järkevämpää nostaa pääomatulona eikä suinkaan ansiotulona, astuu kuvioon mukaan yrityksen osakkeen matemaattinen arvo.

Tämä lasketaan hyvin yksinkertaisella kaavalla. Yhtiön nettovarallisuus yksinkertaisesti jaetaan osakkeiden määrällä. Huomioithan, että nettovarallisuus lasketaan tässä tapauksessa edellisen vuoden tilinpäätöksen mukaisesti. Toki mukana on vielä muitakin muuttujia, kuten edellisenä vuonna jaettu osinko, joka vaikuttaa lopulliseen arvoon.

Toisin kuin toiminimellä toimiessa, osakeyhtiöistä ei voi tehdä yksityisottoja. Tämän takia ainoa keino jakaa yhtiön voittoja, ovat osinkotulot. Saatavan osingon verotus riippuu siitä, onko kyseessä listattu vai listaamaton yhtiö. Ulkomailta saatuja osinkoja verotetaan verosopimusten mukaisesti, mutta yleensä samalla tavalla kuin Suomesta saatuja osinkoja.

Yhteisövero ja veroton osinko

Yhteisövero tarkoittaa käytännössä yhteisön tuloveroa. Se on veroa, jota peritään yhteisön tuloksesta. Yhteisöllä tarkoitetaan yleisesti yritystä, mutta se kattaa myös osuuskunnat, julkisyhteisöt, asunto-osakeyhtiöt ja monet muut tapaukset. Koska yritys maksaa tuloistaan jo veroa, tarkoittaa tämä, että se voi tietyin ehdoin jakaa osinkoa maksamatta siitä ylimääräistä veroa.

Yhtiön osakkeen matemaattista arvosta voidaan maksaa 8 % osinkoa verottomana tulona. Mikäli kyse on listaamattomasta yhtiöstä, tätä sääntöä voidaan käyttää aina 150 000 euron osinkoon asti. 25 prosenttia tästä summasta on veronalaista pääomatuloa, ja loput 75 % verotonta tuloa. Rajan ylittävästä osasta 15 % on verotonta tuloa, ja 85 % veronalaista pääomatuloa.

Jos taas jaettava osinko on suurempi kuin kahdeksan prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta, lasketaan se ansiotuloksi Tällöin 25 % on verovapaata tuloa, ja 75 % verollista tuloa. Kun kyseessä on listattu pörssiyhtiö, on osakkeen tulo aina pääomatuloa, niin että 15 % on verovapaata tuloa ja 85 % veronalaista tuloa.